Aktiivinen vai passiivinen indeksirahasto?

  • tehnyt

Viime vuosina suuret joukot suomalaisia ovat innostuneet sijoittamisesta ja lähteneet kokeilemaan siipiään sen parissa. Yksi ylivoimaisesti helpoimmista tavoista aloittaa on rahastosijoittaminen. Siinä aloittelevan sijoittajan ei tarvitse osata yhtiöiden analysointia ja osakepoimintaa, vaan sijoittaminen hoituu rahaston kautta.

Rahastosijoittamisella omat varat saadaan hajautettua tehokkaasti ja pienellä vaivalla. Se onkin hyvä vaihtoehto kaikille, jotka eivät halua käyttää omaa aikaansa sijoittamisen opiskeluun ja markkinoiden seuraamiseen. Rahastot sopivat hienosti myös piensijoittajille, sillä niiden minimisijoitussummat ovat yleensä hyvin kohtuullisia – jos sellaisia on lainkaan.

Nettikasino on kohde, johon suuri osa suomalaisista sijoittaa kuukausittain ylimääräiset varansa ja tämä onkin oiva ajanviettotapa. Pelaamisen ohessa ei kannata unohtaa pitkäjänteistä säästämistä kasinopelaamisen ollessa dynaamisempaa puuhaa kuin hidastempoinen ja varma sijoittaminen. Yksi keskustelluimmista aiheista rahastosijoittamisen piirissä on kädenvääntö aktiivisten ja passiivisten rahastojen välillä.

Aktiivinen rahasto – valitse huolella

Aktiivinen rahasto on nimensä mukaisesti rahasto, jonka toimintaa ohjataan aktiivisesti. Sillä on määrätty salkunhoitaja, joka yleensä on ammattilaisista koostuva tiimi. Nämä asiantuntijat tekevät analyysejä ja poimivat osakkeet sitten niihin perustuen. Koska taustalla sitoutuu jatkuvasti resursseja, ovat aktiivisten rahastojen kulut yleensä aina passiivisia korkeampia.

Aktiivisuus ei kuitenkaan aina merkitse sitä, että nämä rahastot voittavat passiiviset tuotossaan. Salkunhoitajien tulee tehdä järkevästi perusteltuja, strategiaa seuraavia valintoja, ja oikeasti hyvän aktiivisen rahaston löytäminen voikin olla haastava tehtävä. Keskimääräisesti ne häviävät tuottoprosenteissa vertailuindekseilleen.

Jos valintasi on aktiivinen rahasto, sinun kannattaakin olla tarkkana, mihin päätät sijoittaa. Toimintaan ja taustoihin kannattaa perehtyä huolellisesti ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Huomionarvoisia asioita ovat ainakin aktiiviosuus, rahaston koko, hallinnointikulut, historiatiedot, sijoitusstrategia, markkina-alue sekä rahastonhoitajan intressit. Hyvä aktiivinen rahasto voi osoittautua kullanarvoiseksi löydöksi, mutta sellaisen löytäminen on hankalaa.

Passiivinen indeksirahasto etulyöntiasemassa kulurakenteen ansiosta

Passiivinen rahasto vastaavasti on rahasto, jolla ei ole salkunhoitajaa. Se seuraa valitsemaansa indeksiä ja sijoittaa suoraan indeksin kärkiosakkeisiin. Suurin tämän menetelmän tuoma etu on kulurakenne, jonka ansiosta passiivisten rahastojen kustannukset jäävät matalammiksi.

Valinnan varaa löytyy passiivisistakin rahastoista todella paljon, ja parhaimmillaan voit päästä sijoittamaan niihin jopa täysin ilman välitys- tai hoitopalkkioita. Edullisen hinnan tai kuluttomuuden ei kannata toki antaa olla ainoa kriteeri, vaikka se tärkeä onkin. Sinun on hyvä tutustua esimerkiksi passiivisen rahaston riskiluokkaan, tuottohistoriaan ja markkina-alueeseen.

Usein ETF-rahastot (Exhange Traded Fund) tarjoavat hyviä vaihtoehtoja. Suurin osa niistä seuraa passiivisesti jotain tiettyä indeksiä, mutta tavallisista indeksirahastoista poiketen niillä voidaan käydä kauppaa pörssissä osakkeiden tapaan. Voit myydä ja ostaa rahasto-osuuksia niin kuin osakkeita, ja lisäksi tiedät, mihin laitat varasi, sillä niiden sijoitukset ovat läpinäkyviä. ETF-rahastojen kulut ovat yleensä hyvin maltillisia, mikä tukee niiden valintaa.

Tarkkuutta sijoituspäätöksissä

Mikäli haluat sijoittaa aktiivisiin rahastoihin, sinun kannattaa olla tarkkana valinnan kanssa, sillä aidosti aktiivisia rahastoja ei löydy markkinoilta valtavia määriä. Esimerkiksi Morningstarin mukaan noin viidesosa aktiivisista rahastoista on todellisuudessa indeksin mukaisia. Myös moni suomalainen rahasto kuuluu näihin piiloindeksoiviin eli näennäisesti aktiivisiin, mutta indeksinomaisia ratkaisuja tekeviin rahastoihin.

Historiatietojen perusteella passiiviset rahastot ovat voittaneet keskituotoissaan aktiiviset rahastot, mutta tämä ei tarkoita niiden olevan parempi valinta kaikissa tilanteissa. Salkun ydin voi olla kuitenkin järkevää rakentaa rahastoista, joiden kustannukset ovat edulliset.

Olivatpa valintasi mitkä hyvänsä, on tärkeää muistaa hajauttaa sijoituksiaan riittävästi. Rahaston kautta hajautusta tulee jo itsessään, mutta se ei ole aina riittävä. Kannattaakin varmistaa, että niin ajallinen, maantieteellinen kuin alakohtainen hajautus toteutuu niissä rahasto-osuuksissa, joita hankit omaan salkkuusi.